Hae sivuilta

Kunnon kaivo mökille

Omasta pihapiiristä saatava hyvä ja puhdas juomavesi on mökillä kullanarvoista. Se edellyttää kunnollista ja oikein tehtyä kaivoa.

145x180_kaivo_pihalle.jpg

Pihakaivo tehdään miltei aina betonirenkaista, mutta voidaan myös valaa paikalla betonista. Betonirenkaat ovat halkaisijaltaan 80 – 2 00 cm. Korkeutta niillä on 50 – 100 cm. Betonista valettaessa muotin voi mitoittaa tarpeen ja tilanteen mukaan. Kaivon syvyys määräytyy veden tuoton mukaan noin kahdesta metristä jopa pariinkymmeneen metriin.

Kaivolle pitää ensin löytää sopiva paikka. Tärkeintä on tietenkin, että siihen tulee riittävästi vettä. Siispä kannattaa turvautua kokeneeseen kaivonkatsojaan. Vedensaannin varmistamiseksi voi kaivaa koekuopan.

Varo sortumaa

Lapiolla kaivoa ei nykyisin juuri kaiveta. Kaivuri tekee sen paljon nopeammin ja vaivattomammin etenkin, jos syvyys on vain 3 – 4 metriä. Syvemmälle mentäessä kaivetaan renkaiden sisäpuolelta kahmarikauhalla tai tartutaan perinteiseen lapioon. Siinä vaiheessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen ja lisäksi toivoa, ettei eteen satu isoja kiviä.

Kaivoa varten kaivetun kuopan pitää olla riittävän laaja. Tilaa on jäätävä renkaiden ympärille puolisen metriä. Kaivantoon tehdään loivat reunat (1:1) etteivät ne sorru. Samasta syystä ylös kaivettu maa siirretään vähintään muutaman metrin etäisyydelle kuopan reunoilta.

180x124_kaivo_pihalle.jpg

Kaivannon pohjalle laitetaan suodatinkerrokseksi 30 senttiä seulottua ja pestyä soraa. Sen sopiva raekoko on 1–8 mm. Hiekka- ja soramailla suodatinkerros ei ole välttämätön.

Ensimmäinen kaivonrengas lasketaan suodatinkerroksen päälle. Sen oikean asennon voi varmistaa vatupassilla. 

100x70_kaivo_pihalle.jpg

 

 

Renkaat asennetaan niin päin, että saumassa sisäreuna on ylempänä kuin ulkoreuna. Saumoihin mahdollisesti asennettavien tiivisteiden pitää olla juomavesikäyttöön sopivia.

 

 

 

 

Jos kaivosta johdetaan maanalainen vesijohto, renkaita asennetaan ensin sen tasoon saakka ja ulkopuoli täytetään suodatinhiekalla tai -soralla. Vesijohto asennetaan kaivantoon ja tarvittaessa lämpöeristetään. Läpiviennissä käytetään tiivisteholkkia tai -massaa, joka sopii juomavesikäyttöön. Vesijohdon pystyosa asennetaan vasta kaivon puhdistuspumppauksen jälkeen.

Estä pintavedet

Veden pääsy kaivoon vesijohdon asennusojasta estetään savisululla. Ojaan rakennetaan savesta pato muutaman metrin päähän kaivosta. Sulun pitää ulottua putken alapuolelta pintamultaan saakka.

Kun vesiputki on paikoillaan, kaivonrenkaiden asentamista jatketaan, kunnes ylin rengas ulottuu noin puoli metriä maanpinnan yläpuolelle. Renkaiden ulkopuolelle kiedotaan pari kerrosta polyeteenimuovikalvoa. Se estää routaa siirtelemästä renkaita.

Pohjavesipinnan yläpuolella kaivon ulkopuoli voidaan täyttää kaivumaalla, jos se on puhdasta ja routimatonta. Noin 40 sentin paksuudelta lopputäyttö tehdään huonosti vettä läpäisevällä maalajilla. Lisäksi maan pinta muotoillaan kaivosta poispäin viettäväksi muutaman metrin säteeltä, ettei pintavesi valu kaivoon. Parasta maa-ainesta on helposti muovautuva savi noin 2030 senttiä paksuna kerroksena.

Muotoiltavan pintamaan alle voi asentaa kaivosta poispäin viettävän muovikalvon. Se kiinnitetään renkaiden ympärille tiiviiksi kaulukseksi teipillä tai narulla. Kaivon ympärys viimeistellään nurmetettavalla pintamullalla, jossa ei käytetä lainkaan lannoitteita.

Pumpulla puhtaaksi

Puhdistuspumppauksen jälkeen kaivon pohjalle lisätään suodatinhiekkaa noin 30 senttiä. Pumppauksessa käytetään työmaapumppua, joka ei vaurioidu hiekasta eikä muista hienoaineista. Kaivoa ei saa pumpata tyhjäksi vedestä. Sen pintaa saa laskea korkeintaan metrin, etteivät maa-ainekset siirtyile nopeasti muuttuvien paine-erojen johdosta.

Vesiputken pohjaventtiili jätetään noin 30 cm:n etäisyydelle pohjasta. Uppopumppua käytettäessä virtaukset ovat voimakkaampia, joten etäisyyttä lisätään puoleen metriin. Lisäksi suodatinhiekan päälle asetellaan noin kymmenen sentin kerros pieniä kiviä, jotka estävät soran imeytymisen uppopumppuun.

Kunnon kansi kaivolle

Betoninen kansilaatta on kestävin vaihtoehto. Lasten turvallisuuden kannalta siihen tulevasta luukusta tehdään lukittava. Se estää myös ilkivallanteot. Kansi varustetaan tuuletusputkella. Se on helppo tehdä viemäriputken pätkästä ja parista käyrästä. Putki varustetaan verkolla, etteivät ötökät pääse pilaamaan kaivovettä.

Kaivon ympärys pidetään puhtaana lehdistä ja muista roskista. Vuosittain kaivon rakenteellinen kunto tarkastetaan sisäpuolelta. Samalla roskat ja muut epäpuhtaudet poistetaan.

Jos kaivon vesi on likaantunut, poistetaan ensin sen aiheuttaja. Kaivo pestään harjalla ja vedellä. Sen jälkeen pohjalle vaihdetaan uusi suodatinhiekka. Kaivon vesi vaihdetaan pari kolme kertaa pumppaamalla maltillisesti. Liian nopeasti aleneva veden pinta voi aiheuttaa kaivoa ympäröivien hienojen maa-ainesten siirtymistä kaivoon. 

Bakteerien pilaaman kaivon voi desinfioida natriumhypokloriitilla, kalsiumhypokloriitilla tai vetyperoksidilla. Muutaman vuorokauden kuluessa vedeksi ja hapeksi hajoava vetyperoksidi on ihmisten ja ympäristön kannalta riskittömin vaihtoehto.

Teksti ja piirrokset Hannu Hotakainen Kuva Anja Tuomi Copyright www.hannuh.fi