Hae sivuilta

Monta tapaa rakentaa

Omakotitalon rakentamista suunnitteleva on vaikean valinnan edessä jo alkumetreillä. Mistä materiaalista talonsa rakentaa ja millä sen verhoaa? Siinä miettimistä kerrakseen.

180x124_monta_trap_1.jpgPienelementeistä rakennettu Omatalo edustaa suomalaista peruskotia parhaimmillaan. Puolitoista kerroksisessa pientalossa on tilaa yllin kyllin nelihenkiselle perheelle.

Pientalon rungon voi tehdä monella tavalla ja monenlaisesta materiaalista. Vaivattomimpia vaihtoehtoja ovat pien- ja suurelementit sekä tilaelementit. Ne valmistetaan talotehtaalla, joten työmaalla tapahtuu ainoastaan asentaminen. Useimmiten omakotitalon elementit tehdään puusta, mutta betonistakin niitä valmistetaan.

Paikalla rakennettavat rungot pystytetään puusta tai muurataan kivimateriaaleista.

Perinteisen pitkän tavaran rinnalle on tullut jalostetumpia puurunkojärjestelmiä.

Tiilirunko on saanut monia kilpailijoita. Seinien muurauksessa käytetään kevytsora- ja betoniharkkoja sekä liimaamalla kiinnitettäviä kevytbetoniharkkoja.

Elementtejä ja järjestelmiä

Pienelementit ovat seinämoduuleita, joiden siirtely ja asentaminen onnistuvat miesvoimin. Pienelementin leveys on korkeintaan pari metriä. Ikkunat ja ovet ovat yleensä asennettuina. Pienelementit pystyy asentamaan omatoimisesti, vaikka useimmiten pystytys kuuluu talotehtaan toimitukseen.

Suurelementeistä talon runko syntyy jopa kokonainen seinä kerrallaan. Kuljetussyistä hyvin pitkät seinät joudutaan tekemään parista osasta.Asentamisessa tarvitaan nosturia. Pystytyksestä vastaa yleensä talotehdas. 

Tilaelementti on nimensä mukaisesti valmis kokonaisuus, joka usein sisältää seinien lisäksi ala- ja ylä- tai välipohjan. Kuljetuksen helpottamiseksi pientalo muodostuu useasta lohkosta. Tilaelementtitalot toimitetaan tavallisesti täysin valmiina avaimet käteen -periaatteella.

180x124_monta_trap_2.jpg

Avainkoti-tilaelementtitalo muodostuu kuljetuksen kannalta järkevän kokoisista lohkoista, joissa sisätilat on viimeistelty jo tehtaalla. Pintamateriaalien lisäksi kalusteet ja kodinkoneetkin on asennettu valmiiksi. Kuva Pirjo Lassila.

Perinteinen puurunko rakennetaan pitkästä tavarasta. Puutavara katkotaan ja lovetaan työmaalla. Pystytolpat kiinnitetään alajuoksuihin yleensä 600 mm:n välein. Runkotolppa voi olla esimerkiksi 50 x 150 mm. Aukkojen kohdilla käytetään kantavia palkkeja rakennesuunnitelmien mukaisesti.

Rungon ulkopintaan kiinnitetään tuulensuojalevy tai -villa. Lautaverhouksen alle tulee 25 mm:n rimoitus, jonka avulla saadaan riittävä tuuletusrako. Myös mahdollisen tiiliverhouksen taakse pitää jäädä noin 40 mm:n tuuletusrako.

Rungon sisäpuolelle kiinnitetään höyryn- tai ilmansulku ja usein 50 mm:n lisäkoolaus ennen sisäverhouslevyjä.

Pre-cut -järjestelmässä käytetään tehtaalla valmiiksi mitoitettua, esikatkottua ja lovettua puutavaraa. Runko pystytetään samaan tapaan kuin pitkästä tavarasta tehtäessä. Järjestelmän avulla kokematonkin rakentaja pystyy lisäämään oman työn osuutta. Talotoimittajan pystyttämänä talon saa vaikka täysin valmiina.

Platform-järjestelmässä rakenteet muodostuvat esivalmistetuista ja määrämittaisista tolpista, palkeista sekä rakennuslevyistä. Seinät kootaan alapohjan päällä valmiiksi elementeiksi ja nostetaan pystyyn. Seinien varaan tehdään mahdollisesti välipohja, jonka päällä jatketaan toisen kerroksen seinäelementtien tekoa.

Hirsirakenteista runkoa käytetään myös pientaloissa. Hirret työstetään tehtaalla ja kuljetetaan numeroituina työmaalle. Rungon pystyttää rakentaja tai hirsiosien toimittaja.

Hirsirungon mukana toimitetaan yleensä ikkunat ja ovet sekä mahdollisesti muutkin rakennustarvikkeet. Hirsitalon voi tilata myös täysin valmiiksi rakennettuna.

Usein hirsiseinän lämmöneristystä parannetaan sisä- tai ulkopuolisella lisäeristyksellä.

Kesämökin hirsiseinän tyypilliselle pitkälle nurkalle on kehitetty lyhytnurkkainen vaihtoehto, joka ilmeeltään sopii paremmin pientalorakentamiseen.

Täystiilirunko muodostuu kantavasta sisäkuoresta, lämmöneristekerroksesta, tuuletusraosta ja julkisivumuurauksesta. Tiilet ovat poltettuja tai kalkkihiekkatiiliä.

Nykyisin kantava sisäkuori tehdään usein mittatarkasta Kahi-ponttitiilestä, joka liimataan ohutsaumamuurauksella. Julkisivu rapataan, slammataan tai puhtaaksimuurataan. Sisäseinät tasoitetaan ja pinnoitetaan halutulla tavalla.

 Harkkorunko muurataan harkkolaastilla lämpöharkoista. Kevytsorasta tai betonista valettujen harkkojen eristyskykyä on parannettu polyuretaani- tai polystyreenisydämellä. Harkkoseinät tavallisesti rapataan ulkopuolelta ja tasoitetaan sisäpuolelta.

Harkkorunko syntyy myös kevytbetoniharkoista (Siporex) liimaamalla. Kevytbetonista valmistettuja, raudoitettuja palkkeja voidaan käyttää myös ylä- ja alapohjissa. Ulkopinta rapataan, verhoillaan puulla tai puhtaaksimuurataan tiilestä. Sisäpuolella seinät tasoitetaan ja maalataan, tapetoidaan tai laatoitetaan.

180x124_monta_trak_4.jpg

Useat arkkitehdit ovat mieltyneet kevytbetoni-harkkoihin, sillä niistä on mahdollista rakentaa varsin yksilöllisiä kivitaloja.

Teräsrunko muodostuu valmiista elementeistä tai määrämittoihin katkaistuista ja esivalmistetuista osista, jotka liitetään toisiinsa rakennuspaikalla. Pystytyksen onnistuminen edellyttää hyvää suunnittelua ja suurta mittatarkkuutta.

JULKISIVUT

Julkisivupinnoitteen tarkoituksena on suojata talon rakenteita. Samalla se vaikuttaa olennaisesti ulkonäköön.

Julkisivun pintakerroksen tulee olla kyllin tiivis suojatakseen, mutta toisaalta kosteuden on päästävä ulos rakenteista. Siitä syystä esimerkiksi lautaverhouksen ja verhomuurauksen takana täytyy olla tuuletusrako – lautaverhouksessa 22–30 mm ja tiiliverhouksessa 30–50 mm.

Lautaverhous

Hyvä ulkoverhouslauta on kuusta ja 20–28 mm:n paksuinen. Leveyden voi valita noin sadasta millistä jopa kahteensataan millimetriin. Laudat pitäisi kiinnittää aina sydänpuoli ulospäin. Silloin ne kupertuvat kosteuselämisen seurauksena. Kupera lauta on tiiviimpi ja näyttää seinässä paremmalta kuin kovera lauta.

Ulkoverhouslaudat on viisainta pohjakäsitellä ennen kiinnittämistä. Pohjamaalin voi sävytyttää pintamaalin mukaiseksi. Silloin pohjamaali ei erotu saumoista lautojen kuivuessa ja kutistuessa.

100x100_monta_trak.jpg

Tiilitalon julkisivu ei huoltoa kaipaa. Tämänkin tiiliseinän ikä on kohta neljäkymmentä vuotta!

Tiilijulkisivu

Poltetut tiilet valmistetaan saven ja hiekan sekoituksesta korkeassa lämpötilassa polttamalla. Kalkkihiekkatiilet puristetaan poltetun kalkin, kvartsihiekan ja veden seoksesta. Lujuuden lisäämiseksi ne vielä karkaistaan höyryllä.

Julkisivutiilissä on runsaasti koko-, väri- ja muotovaihtoehtoja. Poltetun tiilen pinnassa voi olla elävyyttä lisääviä harjauksia tai kuviointeja. Kalkkihiekkatiilissä vaihtelua tuovat myös erilaiset lohkopinnat. Julkisivun lopulliseen ilmeeseen vaikuttavat tiilien ohella limitykset ja saumojen väritys.

Rappaus

Tiili-, harkko- ja Siporex-seinien julkisivupinnoitteena käytetään usein rappausta. Perinteisesti se tehtiin käsin kolmikerroksisena. Nykyisin yleisin tapa on ruiskuttaa ensin oikaisukerros, joka tasoitetaan teräsliipalla. Sen päälle ruiskutetaan karheudeltaan ja väriltään halutunlainen värillinen pintakerros.

180x124_monta_trak_3.jpg

Harkkotalon ilme on rakennusvaiheessa hieman karu, mutta rappauspinnan saatuaan se on komea näky.

Rappaus voidaan tehdä myös runkoon kiinnitettyjen mineraalivilla- tai polystyreenieristelevyjen päälle. Entisaikaan saatettiin rappausta käyttää jopa puurungon julkisivumateriaalina.

Rungon pitää antaa rauhassa kuivua yhden lämmityskauden ajan ennen pinnan viimeistelyä.

Rappaaminen vaatii korkeaa ammattitaitoa. Valitettavan usein näkee rapattuja julkisivuja, joiden tekijät ovat olleet ilmiselvästi taitamattomia.  Vahingon korjaaminen on niin kallista, että se jää usein teettämättä.

Hirsi

Omakotitaloissa käytettävä hirsi on yleensä höylättyä ja suorakaiteen muotoista. Se voi olla myös hirreltä näyttävä seinärakenne, jossa ulkopintana on hirsipaneeli tai ohut höylähirsi. Silloin rakenteen olennaisena osana on lämmöneristekerros.

Nykyisin edellytetään ulkoseiniltä niin hyvää lämmöneristyskykyä, että myös massiiviset hirsiseinät täytyy useimmiten lisäeristää.

Teksti Hannu Hotakainen Kuvat Anja Tuomi Copyright www.hannuh.fi