Hae sivuilta

Monta tapaa perustaa

Perustustavan valinnassa kannattaa luottaa ammattisuunnittelijan sanaan. Hän valitsee parhaan mahdollisen perustamistavan rakennuspaikan, pohjatutkimuksen ja perustuksille tulevan talotyypin perusteella.

180x124_perustukset.jpg

Perustuksien osuus on vain 10–20 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista. Säästöt ovat vähäisiä, vaikka kuinka tinkisi laadusta. Väärä säästäminen saattaa kostautua ikävällä tavalla. Perustuksien pettäminen voi alentaa talon arvoa kymmenillä prosenteilla. Pientalon yleisin perustus muodostuu anturasta, sokkelimuurista ja maanvaraisesta laatasta. Perustuksiin liittyvät olennaisesti myös routaeristys ja salaojitus.

180x124_perustpiirros.jpg

1 ja 2 sokkelimuuri muurataan anturan tai paalujen varaan valetun palkin päälle.
3 ja 4 Betonisokkelimuuri sisältää anturalevennyksen tai se on valettu paalujen varaan.
5 Reunavahvistettu maanvarainen laatta valetaan tiivistetyn kiviainespatjan päälle asennetun eristekerroksen varaan. 6 Kellarillinen perustus muurataan useimmiten kevytsoraharkoista. Alapohja toteutetaan maanvaraisena. 7 Pilariperustuksessa betonipilarin alla on anturalaatta. Sen varaan pilari voidaan myös muurata pilariharkoista.

Antura valetaan betonista suunnittelijan ohjeiden mukaan. Betonin lujuutta lisää raudoitus. Muotit tehdään useimmiten laudasta, mutta helpommalla ja nopeammin selviää käyttämällä tehdasvalmisteisia anturamuotteja (esimerkiksi Formex), joissa on raudoitus valmiina. Myös anturaharkon käyttö on mahdollista.

Sokkelimuuri muurataan useimmiten kevytsoraharkoista. Vahvistukseksi lisätään saumoihin harjateräkset. Sokkeli voidaan valaa myös betonista, jota suunnittelijan määräämä raudoitus vahvistaa. Valumuotti tehdään yleensä laudasta tai vanerista ja betonimuuri valetaan samanaikaisesti anturan kanssa. Styroksistakin valmistettuja muotteja voi käyttää. Niissä on yleensä raudoituskin valmiiksi asennettuna.

Maanvarainen laatta valetaan sokkelin sisäpuolelle tiivistetyn soran ja eristekerroksen päälle. Raudoituksena käytetään harjateräksistä sidottua tai valmiiksi tehtaalla hitsattua betoniverkkoa. Huonosti kantava maa-aines voidaan korvata kerroksittain tiivistetyillä kiviaineksilla. Silloin on kyseessä massanvaihto. Harvinaisemmassa, kevennetyssä perustuksessa huonosti kantava maa-aines vaihdetaan kevyempään, esimerkiksi kevytsoraan. Tavoitteena on säilyttää alkuperäinen painotasapaino maaperässä rakennuksen tuomasta lisäpainosta huolimatta.

Kantavaa laattaa voidaan käyttää alapohjassa sokkelimuurin yhteydessä maanvaraisen laatan sijasta. Se tehdään usein rakennuspaikalla valaen ns. liittolaattana. Jos käytetään tehdasvalmisteisia ontelolaattoja, rakennuspaikalla tehdään vain saumojen ja ulkoreunojen betonivalut. Myös puu sopii kantavan laatan materiaaliksi. Perinteisessä rossipohjassa alapohjan kantavan osan muodostaa puupalkisto, jonka väliin tulevat lämmöneristeet. Alapohjan on tuuletuttava ja pysyttävä kuivana. Tuuletustilan ilmanvaihto varmistetaan sokkelimuurissa olevilla tuuletusaukoilla ja tarvittaessa katolle johdetuilla tuuletusputkilla. Avuksi on otettu myös sähköllä toimivia ilmankuivaimia. Erityisesti radonalueilla oikein tehty tuulettuva alapohja on hyvä vaihtoehto.

Reunavahvistettua laattaa käytetään heikohkosti kantavilla maapohjilla. Vahvistettu reunapalkki ja laatta valetaan yhdellä kertaa tiivistetyn sorapatjan ja eristekerroksen päälle. Ulkoreunoja kiertävä muotti tehdään laudasta tai vanerista. Kylmäsilta katkaistaan valun sisään jäävällä pystyeristeellä. Reunavahvistettua laattaa käyttämällä voidaan toteuttaa ns. kevennetty perustus. Siinä perustuksien alta poistetaan tulevan talon painon verran alkuperäistä maa-ainesta, joka korvataan kevytsoralla. Myös kallion päälle voi rakentaa, jos se on sopivasti perustamistasossa. Antura ei ole välttämätön, mutta kalliota joudutaan usein louhimaan, ettei rakennuksen alle ja reuna-alueille jää vesipesiä.  Kallion päälle perustustason oikaisun voi tehdä kiviainestäytöllä (murske, sora). Silloinkin louhinta saattaa olla välttämätöntä.

Paaluperustusta kannattaa harkita aina, kun vähänkin epäilyttää maapohjan kantavuus. Teräs- tai teräsbetonipaalut lyödään kantavaan maapohjaan tai kallioon saakka. Paalutuksen varaan voidaan toteuttaa lähes mikä tahansa perustusvaihtoehto: sokkelimuuri, palkit ja harkkosokkeli, paaluhatut ja tehdasvalmisteiset betonielementit. Laatta voidaan toteuttaa kantavana tai maanvaraisena.

100x100_perustukset_.jpgKellarillinen perustus toteutetaan lähes poikkeuksetta anturan varaan muurattuna kevytsoraharkkomuurina ja maanvaraisena laattana. Välipohjassa käytetään ontelolaattoja tai paikalla valettua liittolaattaa. Sokkelin alareunaan kiinnitetään vedeneristyskermi ja yläosaan lopullisen maanpinnan tasoon saakka muovinen patolevy. Se estää kosteuden tunkeutumisen rakenteisiin ulkoapäin. Patolevyn ja muurin väliin jäävät ilmasolat mahdollistavat rakenteen tuulettumisen ulospäin.

 

 

Teksti Hannu Hotakainen Piirrokset Hannu Hotakainen ja Maxit
Kuvat Anja Tuomi ja Lujabetoni Copyright www.hannuh.fi