Hae sivuilta

Edullinen tapa lämmittää

Mietin, miten toteuttaisi yksinkertaisen, helposti ja nopeasti säädettävän lämmitysjärjestelmän – ja kohtuullisin kustannuksin.

dullinen_tapa_1.jpg

Välittömästi lattian pintamateriaalin alle asennetut lämmityselementit reagoivat nopeasti muuttuviin  olosuhteisiin.

Vähän energiaa käyttävät lämmitystavat, kuten maalämpö,  alentavat lupausten mukaan merkittävästi lämmityskustannuksia. Säästöt ovat jopa kymmeniä prosentteja. Pienissä, hyvin eristetyissä taloissa energiantarve on kuitenkin vähäinen. Säästöprosentteja tulee paljon, mutta säästöeuroja vähän.

Monimutkaiset lämmitysjärjestelmät maksavat paljon. Niihin sijoitettuja rahoja ei kenties saa koskaan takaisin.

Entä jos ...

edullinen_tapa_2.jpgNoin sataneliöiseen, hyvin eristettyyn taloon laitetaan ilmalämpöpumppu. Sillä saadaan lämpöä edullisesti kovimpia pakkasia lukuun ottamatta. Ilmalämpöpumpun avulla saa säädettyä helposti ja nopeasti sisätilojen lämpötilaa. Lisäksi kesähelteillä se jäähdyttää sisäilman miellyttävän viileäksi.

Tarvittaessa lämpimän ilman kiertoa voimistetaan väliseiniin asennetuilla venttiileillä, joissa on pienitehoiset puhaltimet.

Huippupakkasia on vain muutamana päivänä vuodessa. Silloin tukena on puulämmitteinen uuni. Se toimii myös viihdyttävänä elementtinä luoden kotoista tunnelmaa.

Pesutiloissa on lattialämmitys. Lähelle pintaa, laatoituksen alle sijoitettuna se reagoi nopeasti lämpötilan muutoksiin. Lisälämpöä saadaan tarvittaessa valaisimien yhteydessä olevilla säteilylämmittimillä.

Myös talon kuivissa tiloissa on lattialämmitys. Se on sijoitettu välittömästi parketin tai laminaatin alle. Lämmitys reagoi nopeasti muuttuviin  olosuhteisiin. Lisäksi lämmityselementit sijoitetaan pääasiassa oleskelu- ja kulkualueille. Lattialämmitys kattaa arviolta 60 prosenttia asuintilojen pinta-alasta.

Kuvaillun kaltainen lämmitysjärjestelmä maksanee arviolta 3 000–4 000 euroa. Lisäksi  tulee tulisija, joka useimpiin taloihin hankitaan joka tapauksessa. Ilmalämpöpumpun, sisälämpötilan nopean säädettävyyden ja lattialämmityksen alhaisen tehomäärän ansiosta lämmityskulut ovat ilmeisen alhaiset.

Halusin kokeilla ...

Pari vuotta sitten aloitin mielenkiintoisen kokeilun. Asennutin kotiimme ilmalämpöpumpun. Purin työhuoneemme 24-neliöisen laminaattilattian. Levitin betonilattialle 6 mm:n paksuiset Izo-eristelevyt, niiden päälle Infraheat-lattialämmityskelmut ja suojaksi vielä rakennusmuovin.

edullinen_tapa_3.jpg

Puolet lattiasta peitin Faenzan keraamisilla laatoilla. Niissä on lukittuvat pontit ja joustavat saumanauhat. Uiva lattia syntyy helposti ilman laastia. Toiseen puoleen lattiasta asensin 9,5 milliä paksun laminaatin.

Olen seurannut järjestelmän toimintaa ja mittaillut huoneiden ja ulkoilman lämpötiloja sekä lattioiden pintalämpöjä. Lattialämmityksen yhteyteen asensin myös kulutusmittarin. Silloin tällöin olen poltellut koivuklapeja olohuoneen uunissa.

Talvella sisälämpötilat vaihtelivat 19 ja 23 asteen välillä. Koelattian pintalämpötila oli termostaatin ohjaamana 22-26 astetta. Keraaminen laattalattia oli vain pari astetta viileämpi kuin laminaattiosuus.

Teksti Hannu Hotakainen Kuvat Anja Tuomi  Copyright www.hannuh.fi