Hae sivuilta

Arkkitehti miettii ja tuumailee

Harri Lauronen, nelikymppinen arkkitehti, valmistui vuonna 1994. Saman tien hän perusti oman arkkitehtitoimiston ArkTaon.

Harri on pientalojen suunnittelija henkeen ja vereen. Omissa suunnittelukohteissa Harri on lähes poikkeuksetta myös vastaava mestari ja käy työmailla lähes päivittäin. Hänestä on kehittynyt rakentamisen monipuolinen ammattilainen. Omakotityömaan arkipäivät ovat tulleet tutuiksi Laurosen Harrille. Pääsuunnittelijana ja vastaavana mestarina hän tapaa päivittäin rakentajia ja rakennuttajia. Lisäksi yhteistyö on tiivistä rakennusviranomaisten kanssa.

lauronen_portailla.jpg

Rähjäisestä piharakennuksesta Harri suunnitteli ja myös itse rakensi työtilan.

Arkkitehdin tuumailua on mielenkiintoista kuunnella. Tarjolla on monenlaista ideaa ja oppia. Ehkä niiden avulla välttää rakentamisen sudenkuoppiakin.

Hänen mukaansa suunnittelijalla on useita tiukkoja haasteita. Ja ne lisääntyvät, jos yhteistyö rakentajan kanssa jatkuu esimerkiksi vastaavana mestarina. 

Usein luullaan, että arkkitehti piirtää taloa kuin itselleen. Se ei suinkaan pidä paikkaansa. Jo ensimmäiset luonnokset syntyvät vasta perusteellisen kartoituksen jälkeen. Se voi olla leppoisaa jutustelua tai systemaattista luettelointia.

Taustatiedoilla suunnittelija selvittää rakentajan unelmat ja haaveet, mutta ennen kaikkea todelliset tarpeet ja mahdollisuudet.

– Ei ole aina helppoa eikä aina mukavaakaan romuttaa unelmia, joita on kypsytellyt kenties vuosia, Harri harmittelee.

– Vastuullinen suunnittelija karsii epärealistiset odotukset jo luonnosvaiheessa.

Useimmiten yhteinen sävel löytyy ja luonnokset muovautuvat valmiiksi piirustuksiksi sangen nopeasti.

– Kovimmat haasteet tulevat rakentamisen aikana. Sitoutuminen lopullisiin suunnitelmiin ei ole itsestään selvää, Harri harmittelee.

Hänen mukaansa se näkyy selvästi kustannusarvioiden ylityksissä. Ei ole lainkaan harvinaista, että omakotirakentajan kustannusarvio menee pitkäksi kymmenillä prosenteilla.

Kymmenientuhansien eurojen ylitys budjetissa on katastrofi, jos rakennusprojekti on käynnistetty alkujaan hyvin tiukalla kustannusarviolla ja rahoitus on mitoitettu maksukyvyn äärirajoille.

Sudenkuoppia

Harri listaa muutaman tavanomaisen virheen ja harhaluulon, joilla alkuperäinen kustannusarvio murentuu.

• Talosta rakennetaan ylisuuri, kun tapana on käyttää kaikki rakennusoikeus tai vielä vähän ylikin.

• Luullaan, että kellariin rakentaminen on edullista. Tosiasiassa hintataso on samaa luokkaa maanpäällisten tilojen kanssa, jos laatutaso on sama.

• Pihan ja puutarhan toteuttaminen maksaa yllättävän paljon. Usein budjetissa on varattu pihaan vain perustamiseen tarvittavien maa-ainesten hinnat.

• Pintamateriaalien, kiinteiden kalusteiden sekä koneiden ja laitteiden laatutasoa nostetaan huomaamatta alkuperäisestä suunnitelmasta. Esimerkiksi lattiamateriaalien neliöhinnoissa saattaa olla kymmenien eurojen eroja työkustannuksineen, ja neliöitä on paljon. Kallein keittiö voi olla 20 kertaa kalliimpi kuin halvin vaihtoehto, vaikka keittiöt ovat samankokoisia.

• Sisustuslehdet muovaavat mielikuvia. Unelmia ruokitaan surutta, jolloin realismi hämärtyy. Loistoa ja avaruutta saa helposti 400 neliön taloon, jos käytettävissä on rajaton määrä rahaa.

– Eräs asiakas esitteli minulle kymmeniä pahville liimattuja kuvia sisustulehdistä, kun pyysin kertomaan uuteen taloon liittyvistä tavoitteista, Harri muistelee.

– Kävimme läpi heidän taloudelliset mahdollisuutensa, ja jouduin toteamaan,  että unelmat ovat täysin epärealistiset. Jos viisihenkiselle perheelle pitää saada toimivat tilat 120 neliöön, olohuone ei voi olla 50 neliötä ja ruokailuhuone sen jatkeena 20 neliötä.

Viehättävä kokonaisuus

Harri asuu vaimonsa kanssa 1939 rakennetussa puutalossa. Reilun kymmenen vuoden aikana kotipiirissäkin on tehty paljon. Etelärinteessä, kallion kupeessa olevaan talon on tehty muutoksia lähinnä sisätiloissa. Ulkoapäin talo näyttää lähes alkuperäiseltä kodikasta sisääntulokuistia lukuun ottamatta.

Pihassa on tapahtunut sitäkin enemmän. Rähjäisestä piharakennuksesta Harri suunnitteli ja myös itse rakensi työtilan. Siellä kypsyvät ideat ja suunnitelmat valmiiksi piirustuksiksi usein hevi-musiikin soidessa. Pääasiassa hän suunnittelee pientaloja, mutta mukana on myös liiketiloja ja isojakin saneerauskohteita.

Tauon tullen hän saattaa tarttua kitaraan ja päästellä ilmoille tukevat riffit.

Talon toisella puolella on mykistävän kaunis huvimaja.  Se on arkkitehtuuria parhaimmillaan – ei tietoakaan totutusta mutterimaisesta perusmuodosta.

Jos rakentaisin

Kysyin Harrilta, minkälaisen talon hän rakentaisi itselleen ja millaiseen paikkaan?

– Tontin ei tarvitsisi olla iso, mutta sillä pitäisi olla luonnetta. Tuhat neliötä riittäisi etenkin, jos se rajoittuisi puistoon tai muuhun rakentamattomaan alueeseen, Harri maalailee.

– Mäen päällä peltomaisemassa, kallion kupeessa tai veden rannalla.

Talo olisi yhdessä tasossa. Runko voisi olla puuta, jolloin myös pintamateriaalit olisivat enimmäkseen puuta. Sisäseinissä ja katoissa paljon paneelia – enimmäkseen maalattuna. Lattioissa lankkua.

Toisena vaihtoehtona olisi täystiilitalo. Julkisivut puhtaaksi muurattuja, sisäpuolella rapattuja pintoja.

– Neliöitä voisi olla 120, tai ehkä 130,  Harri laskeskelee.

Katon muoto ei ole tärkeää, kunhan se sopii kokonaisuuteen, ja räystäät ovat pitkät.

– Terasseja voisi olla eri puolilla taloa osittain katettuina, Harri jatkaa.   

Sitten hän ihmettelee, minne ovat kadonneet atrium-tyyppiset talomallit.

– Niissä oli paljon hyvää oivallusta, jonka voisi sovittaa nykyaikaiseen rakentamiseen.

– Sisätiloissa poistaisin tuulikaapin ja nykyisen kaltaisen kodinhoitohuoneen. Keittiötä en eristäisi, vaan liittäisin sen muihin tiloihin. Asuintiloja en uhraisi varaston neliöiksi. Käyttöullakko on erinomainen paikka tavaroille, joita tuskin koskaan tarvitaan, Harri luettelee.

Saunatilat sijoittaisin ilman muuta omaksi yksiköksi. Ne voisivat olla saman katon alla, mutta jonkinlaisella väliosalla, esimerkiksi terassilla yhdistettynä kodin muihin tiloihin.

Lopuksi arkkitehti Harri Lauronen ihmettelee, missä on pientalojen väliarkkitehtuuri. Ylisuurissa ökytaloissa arkkitehtuuria löytyy, mutta tavallisen kokoiset talot ovat lähinnä talotehtaiden keskivertomalleja. Ne sopivat jotenkuten jokaiselle, mutta ei hyvin kenellekään.

– Tilaa siis olisi väliarkkitehtuurille!

lauronen_terassilla.jpg

Aurinkoiseen rinteeseen Harri rakensi näköisensä huvimajan. Mykistävän kaunis!

Teksti ja kuvat Hannu Hotakainen Copyright www.hannuh.fi