Hae sivuilta

Kukkia koko kesän

Pihan kukoistus alkaa kevään ensimmäisistä sipulikasveista ja päättyy syysasteriin. Perennat varmistavat koko kesän kukkaloiston. Näin me sen teimme vain muutamalla kasvilla.

Suunnitelmissamme oli koko kesän kukkiva piha. Syksyllä istutimme toista sataa kukkasipulia. Odotimme kevättä, ja tulihan se.

145x180_kukkia_ko_ke.jpg

Kevään kukinta on ollut turvattu vähällä vaivalla. Kesää on kuitenkin vielä jäljellä. Norjanangervot hoitavat alkukesän upeasti valkoisina ryöppyävinä pensaina.

Sitten on perennojen vuoro.

Jos kukkaistutuksille on vain vähän tilaa, ne kannattaa keskittää. Taakse sijoitetaan korkeat, eteen matalat. Meillä on monta kukkaryhmää eri puolilla pihaa. Kasvien valinta on syntynyt paljolti hetken mieliteoista.

Särkynytsydän on yksi perinteisistä, monelle lapsuudenkotoa tai mummulasta tuttu. Keväällä luulee sen jo menehtyneen talven aikana, mutta sinnikkäästi se ponnistaa esiin ja kukkii pitkään touko-kesäkuussa. Varmuuden vuoksi särkynytsydän on kuitenkin hyvä peittää viimeistään keväällä hallan varalta. Punainen lajike on osoittautunut meidän pihassamme vahvemmaksi kuin valkoinen.

ssyd.jpg

Särkynytsydän kukkii kesän ollessa vasta alullaan.

Tuttuja ovat myös peurankellot. Ne ovat vaatimattomia viihtyäkseen ja leviävät omia teitään. Niille kannattaakin varata tilaa. Istuttamalla valkoisia ja sinisiä peurankelloja sekaisin kukkaryhmästä tulee pirteä. Meillä ne kukoistavat aurinkoisella paikalla.

peurank.jpg

Peurankelloille kannattaa jättää tilaa. Ne leviävät omin voimin.

Tyhjiä paikkoja täyttämään ja reunuskasviksi sopii matala valkohärkki. Se koristaa kesäkuisen kukinnan jälkeenkin vaaleilla lehdillään ja leviää ilmiömäisesti.

valkoh.jpg

Valkohärkki sopii varsinkin reunakasviksi. Kukittuaankin se koristaa kukkaryhmää.
Korkeus parikymmentä senttiä.

Keskikesän kukkijia ovat uhkeat jaloritarikannukset. Ne venyvät korkeutta miehen mitan ja vaativat tukevan taustan, ettei tuuli niitä kaada. Aita tai talon seinusta ovat tuentaan omiaan. Meillä on tarvittu lisätukivirityksiäkin. Kun kukkineet vanat katkaistaan pois, kasvi saattaa kesän mittaan kehittää uuden kukinnan.

jalorit.jpg

Jaloritarikannus on uhkea näky sydänkesällä. Sen korkeus saattaa yltää pariin metriin.

 Päivänkakkaran muunnos prinsessankakkara kukkii runsaasti heinäkuussa. Kun kuihtuneet kukat viitsii poistaa, kukinta jatkuu kauniina pitkään. Meillä prinsessankakkarat ovat paahteisella paikalla.

kakkara.jpg

Talveksi prinsessankakkarat on peitetty kevyesti havuilla.

Loppukesän tyylikkäitä kaunottaria ovat jaloangervot. Niitä meillä on sekä valkoisia että vaaleanpunaisia. Valkoiset ovat varjon puolella, punaiset auringossa. Molemmat ovat voineet hyvin ja rehevöityneet parissa kolmessa vuodessa. Puutarhakirjat suosittelevat puolivarjoa.

jaloang.jpg

Jaloangervo viihtyy parhaiten puolivarjossa.

Myöhäiskesää kaunistavat korkeiksi venyvät sormustinkukat. Ensimmäisenä vuotena ne tuskin kukkivat, mutta sen jälkeen ne kukoistavat ainakin koko elokuun. Sormustinkukka on kaksivuotinen. Odotamme siementääkö se lisää vuosia, niin kuin kirjoissa luvataan.

sormust.jpg

Sormustinkukka on kaksivuotinen, mutta siementää tuleviksi ajoiksi.
Metrin korkuiseksi venyessään se vaatii suojaisan paikan ja tukea.

Kerran päätimme kokeilla, oliko ruukussa ostamastamme syysasterista seuraavaksi vuodeksi. Istutimme sen satunnaiseen vapaaseen paikkaan. Nyt se on kasvanut lähes metrin korkuiseksi ja kukkii syksyn viimeisinä hetkinä. Vasta pakkanen uuvuttaa sen. Viime keväänä leikkasimme sen alas, mutta kesän mittaan se kasvoi entisiin mittoihin ja nuppuja tuli kymmenittäin, ehkä satamäärin.

syysast.jpg

Ruukussa ostettu syysasteri ilahdutti meitä vielä monena kesänä maahan istutettuna.

Monivuotisista kukista on iloa vaivattomasti kesästä toiseen. Vaihtelua voi hakea yksivuotisista kesäkukista. Niitä voi kylvää tai istuttaa vaikka ruukkuihin.

petunia.jpg

Jatkuvaa kukkaloistoa täydentävät kesäkukat. Petuniat ilahduttavat koko kesän, kun kuihtuneet kukat nyppii pois. Ruukuissa niitä voi siirrellä aina sopivaan kohtaan.

 

Teksti ja kuvat Anja Tuomi Copyright www.hannuh.fi