Hae sivuilta

Hyvä ulkoverhous

Talon ulkoverhous joutuu kovalle koetukselle, ja sen pitäisi kuitenkin kestää jopa vuosikymmeniä. Mitä tahansa lautaa ei seiniin kannata lyödä. Eikä tarvitsekaan, sillä viime vuosina on kehitetty entistä kestävämpiä tuotteita.

180x124_ulkoverhous.jpg


 




Ulkovuorilaudat ovat jatkuvasti sään armoilla. Sen rasituksilta puu suojataan pintakäsittelyllä. Mutta se ei yksistään riitä. Puutavaraltakin vaaditaan hyviä ominaisuuksia.

Ulkovuorilaudan suositeltava paksuus on 22–28 millimetriä. Säätilan muutosten myötä puujulkisivun kosteuspitoisuus vaihtelee. Puun paksuus vaikuttaa olennaisesti sen kykyyn tasata kosteutta. Myös pinnan halkeilu vähenee.

Ulkoverhouslaudan käyttöpinnaksi pitäisi valita aina sydänpuu. Se kestää ulkoisia rasituksia paremmin kuin pintapuu. Suojaava maalikerros tarvitsee hyvän tartunta-alustan, joten käyttöpinnan tulisi olla karkea, esimerkiksi hienosahattu.

Tehtaalla tehdyllä pohjamaalauksella on useita hyviä puolia. Se suojaa puuta sateelta ja auringonvalolta jo ennen asentamista. Pintamaalauksellakaan ei ole kovaa hoppua. Sen voi tehdä 6–10 kuukauden kuluessa asennuksesta. Valmis pohjamaalaus nopeuttaa maalaustöitä, kun asentamisen jälkeen päästään aloittamaan saman tien pintamaalaus.

Lautojen jatkokset ovat yksi ulkovuorauksen heikko kohta. Niitä pitäisi välttää kaikin keinoin. Sormijatketuilla laudoilla saa tehtyä pitkänkin seinän ilman jatkoksia. Päätypontatuilla laudoilla jatkoksista tulee tiiviitä. Materiaaliakin säästyy, kun jatkoksien kohdat voi sijoittaa vapaasti.

Tarkkaile ja huolla

100x70_ulkoverhous.jpgUlkoverhous kannattaa pitää hyvässä kunnossa. Säännöllinen tarkkailu ja ajoissa tehty huoltomaalaus varmistavat, että puu-ulkoverhous on aina kaunis katsella ja kestää vuosikymmenestä toiseen.

 Oikein suunnitellun ja toteutetun ulkoverhouksen huoltoväli on 10–15 vuotta. Uusintamaalaus on viisainta tehdä jo ennen kuin pintakäsittely hilseilee, kuplii tai on muuten näkyvästi vaurioitunut.

Kuusta sen olla pitää

Julkisivuverhoukseen suositellaan kuusta. Sen solukkorakenne sulkeutuu kuivuessaan. Männyllä solukko jää avoimeksi, ja vain sydänpuu on sulkeutunut. Kuusi on pinnasta sydämeen asti samanlaista kuin männyn sydänpuu. Mäntyyn verrattuna kuusi imee vähemmän kosteutta ja kosteuseläminen on vähäisempää.

Puu kutistuu kuivuessaan. Pontatuissa verhouslaudoissa pontit saattavat aueta puun kuivuessa ja kutistuessa. Asennettaessa puun kosteuspitoisuuden pitäisikin olla alle 20 prosenttia. Maalausvaiheessa pitoisuuden tulisi olla vielä hieman alhaisempi.

TOIMIVA JA PITKÄIKÄINEN ULKOVERHOUS

- käytä riittävän paksua verhouslautaa
- valitse teollisesti pohjamaalattu tuote- asenna laudat sydänpuoli ulospäin
- vältä jatkoksia- sahaa verhouksen alareuna tippanokaksi
- ulkoverhouksen taakse 22–25-millinen tuuletusrako
- ulkoverhouksen alareuna vähintään 30 cm:n korkeudella maasta
- varmista ikkunoiden vesipeltien, listojen ja vuorilautojen toimivuus
- tarkista sadevesikourujen ja syöksytorvien toimivuus
- räystäiden leveys mieluimmin 60 cm tai enemmän
- tarkista ulkoverhous vuosittain huoltomaalaa ajoissa

Teksti Hannu Hotakainen Kuvat Anja Tuomi
Copyright www.hannuh.fi Lähde: Puuinfo