Hae sivuilta

Säästä rahaa lisäeristämällä

Valtaosa Suomen pientaloista on puutteellisesti eristettyjä. Se merkitsee energian haaskausta ja ylimääräisiä asumiskustannuksia.

Alhaisen energiankulutuksen ja samalla hyvän sisäilman laadun takeina ovat tehokas lämmöneristys, tiiviit rakenteet ja hallittu ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Oikealla tavalla huolellisesti toteutettu lämmöneristys muodostaa tiiviin vaipan.

180x124_liseristys_2.jpg

Ulkovaipan lämmöneristeiden osuus on vain muutamia prosentteja rakentamisen kokonaiskustannuksista. Eikä lisäeristäminenkään mahdottomia maksa, jos sen toteuttaa samaan aikaan talon muun kohentamisen kanssa. Sisäpuolen perusteellisen pintaremontin yhteydessä kannattaa aina harkita lisäeristämistä. Samoin kun ulkoverhousta tai ikkunoita ollaan uusimassa.

Vaihtoehtoja piisaa

Mineraalivillat ovat pientalon yleisimpiä eristeitä. Ne ovat kuitumaisia epäorgaanisista materiaaleista valmistettuja, paksuudeltaan sekä painoltaan erilaisia mattoja ja levyjä. Vaihtoehtona on myös puhallettava irtovilla. Raaka-aineen mukaan tuotteet ovat lasi- tai vuorivillaa.

Kierrätysmateriaalista on valmistettu puukuitueristettä yli kaksikymmentä vuotta. Sen raaka-aineena on valikoitu keräyspaperi, johon lisätään palonestoaineita. Lisäksi on muitakin luonnonmukaisia eristeitä, joita valmistetaan esimerkiksi puhtaasta happivalkaistusta sellusta ja pellavasta.

Oman ryhmänsä muodostavat muovieristeet. Raaka-aineina ovat polystyreeni eli kotoisemmin styroksi sekä polyuretaani.

Ilma eristää

Kuitumaisen eristeen eristävä vaikutus syntyy, kun sen rakenne sitoo suuren määrän liikkumatonta ilmaa. Sen liikkumista rakenteissa rajoitetaan lisäksi sisäpuolisella höyryn- tai ilmansululla ja ulkopuolelle asennettavalla tuulensuojauksella. Tuloksena on tehokas lämmöneristys, joka tietenkin paranee eristepaksuuden kasvaessa.

Myös muovieristeiden lämmöneristyskyky perustuu ilmaan tai kaasuun, joka on muoviaineen sulkemissa rakkuloissa. Polystyreeniä käytetään esimerkiksi styroksina tunnetun muovieristeen raaka-aineena.

Finnfoam on edelläkävijä polystyreenieristeiden valmistajana. Finnfoam-solumuovin toinen tärkeä raaka-aine on hiilidioksidi, jota saadaan muun teollisuuden päästöistä eli se ei lisäkuormita ympäristöä. Hiilidioksidi poistuu levyistä muutaman viikon kuluessa valmistuksesta ja korvautuu ilmalla.

Finnfoamin hyvät eristysominaisuudet perustuvat solurakenteeseen. Se on täysin yhtenäinen ja suljettu poiketen olennaisesti EPS:n eli tavallisen styroksin solurakenteesta.

Solurakenne saavutetaan valmistusmenetelmällä, jossa korkeassa paineessa sulaan polystyreeniin liuotetaan hiilidioksidia. Hiilidioksidi kaasuuntuu, kun se tulee ulos suuttimesta normaaliin ilmanpaineeseen. Eristelevyjen ominaisuuksiin vaikuttavien solujen kokoa ja muotoa säädellään modifiointiaineilla ja koneen asetuksilla.

Valmistuksessa levyn pinnalle muodostuu yhtenäinen ns. pintanahka, jossa solujen sijasta on yhtenäinen polystyreenikerros. Tämä suorastaan hylkii vettä. Levyn molemmilla puolilla olevat pintanahat ja keskellä oleva solurakenne tekevät rakenteesta kerroslevyrakenteen, joka osaltaan lisää levyn jämäkkyyttä.

Eristelevyjä valmistetaan käyttötarkoituksen mukaan erilaisissa painoluokissa. Tavanomaisimpia käyttökohteita ovat perustuksien ja putkistojen routasuojaus sekä seinät, ala- ja yläpohjat.

Kevytsorakin (Leca-sora) soveltuu eristämiseen. Se valmistetaan savesta polttamalla. Huokoiset rakeet sisältävät pieniä suljettuja ilmakammioita. Kevytsoraa käytetään tyypillisesti alapohjan eristeenä ja routasuojauksissa. Suoraan auton lavalta käyttöpaikkaan puhallettavalla kevytsoralla saadaan nopeasti talon ympärille teknisesti hyvin toimiva routasuojaus.

Helppo yläpohja

Yläpohja on omakotitalossa suurin yhtenäinen pinta. Sen kautta karkaa merkittävä osa lämmöstä. Katseet kannattaakin kääntää ensimmäiseksi yläpohjan eristeiden laatuun ja määrään, kun suunnitellaan talon lisäeristämistä.

paroc_liseristys_2.jpgYläpohjan lisäeristäminen on edullista, sillä usein riittää vain eristeiden lisääminen. Yksinkertaisinta on asentaa puhallusvillaa vanhojen eristeiden päälle. Sille täytyy kuitenkin olla riittävästi tilaa. Etenkin räystäsosilla pitää varmistaa, ettei lisätty villa tuki tuuletusrakoa ulottumalla vesikatteeseen tai sen alusmateriaaliin saakka.

Tarvittaessa tuulensuojarakennetta korotetaan ja räystäille asennetaan tuulenohjaimet. Räystäsalueiden niukka lisäeristäminen voidaan kompensoida runsaammalla eristekerroksella yläpohjan keskiosissa. Jos tilaa on kauttaaltaan liian vähän, vanhat huonolaatuiset eristeet poistetaan ja korvataan uusilla tehokkaammilla.

Jos syystä tai toisesta yläpohjan lisäeristäminen ei ole mahdollista yläkautta, sen voi toteuttaa myös alapuolisella eristämisellä. Uuden koolauksen välit täytetään villalla, hyvä tiiviys varmistetaan ilman- tai höyrynsululla ja lopuksi katto levytetään tai paneloidaan. Vanhan höyrynsulun kohtalo kannattaa selvittää eristevalmistajien ohjeista, jotta muuttuneesta rakenteesta saadaan oikein toimiva ja riskitön.

Yläpohjan lisäeristäminen sisäkautta on mahdollista myös muovieristeillä. Silloin rakenne on yksinkertainen ja tehokaskin eristys nipistää vain vähän huonekorkeutta. Oikein asennettuna muovieriste toimii myös höyrynsulkuna. Erillistä levytystäkään ei tarvita, jos käyttää SPU:n kipsi- tai lastulevypinnoitettua polyuretaania.

Radikaaleimpana toimenpiteenä koko yläpohja avataan, vanhat eristeet poistetaan ja uusi eristys toteutetaan mineraalivillalla tai muovieristeillä samalla tavalla kuin uudisrakennuksessa.

Hankala alapohja

Alapohjan lisäeristäminen on konstikkainta. Maanvaraisessa laattaperustuksessa keinot ovat vähissä. Sokkelin ulkopuolinen lisäeristäminen saattaa jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi, ellei ole valmis nostamaan sisälattioiden pintaa. Se aiheuttaa melkoisia lisätöitä esimerkiksi kalusteiden ja oviaukkojen osalta.

Tuulettuvan, puupalkistosta muodostuvan alapohjan vanhat eristeet ovat saattaneet painua, jolloin palkistoon on muodostunut tyhjää tilaa. Sen kautta kylmät ilmavirrat huuhtelevat lattiaa.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on eristeiden lisääminen tyhjään tilaan. Seuraavana tulee eristeiden vaihto. Vanhat korvataan tehokkaammilla eristeillä. Alapohjan voi lisäeristää myös alakautta, jos ryömintätilassa on riittävästi korkeutta ja selässä notkeutta.

Erityisesti alapohjan lisäeristämisen toteuttamisessa kannattaa turvautua asiantuntijaan. Hän kykenee valitsemaan kuhunkin kohteeseen mahdollisimman riskittömän ja tehokkaan toteutustavan.

Seiniin lisää eristeitä

Lisäeristäminen on järkevää myös seinissä. Eristeiden lisääminen sujuu luontevasti, jos ulkoverhous uusitaan. Vuorivillaa valmistavan Parocin tuotepäällikkö Pekka Rönkkö pitää ykkösvaihtoehtona ulkopuolista lisäeristämistä. Silloin seiniin saadaan kauttaaltaan hyvä eristystaso. Se toki edellyttää, että myös ovien ja erityisesti ikkunoiden eristyskyky on nykyaikaista hyvää tasoa.

paroc_liseristys_3.jpg

 

 

PAROC Renova on uusi, helpompi tapa lisäeristää puurunkoinen talo ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä. PAROC Renova on samaan aikaan sekä tuote että loppuun asti mietitty ratkaisu. Sen perusajatuksena on säästää kaikessa muussa paitsi asumismukavuudessa.Teet energiaviisaamman eristyksen yhdellä kerroksella, vähemmällä määrällä puutavaraa ja kiinnikkeitä. Eristelevyjä on saatavissa 70, 100 ja 125 mm:n paksuisina.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pekka Rönkön viesti on, että ulkopuolelle asennetaan eristettä hieman ohjeistettua paksumpi kerros. Rajoittavana tekijänä on ulkonäkö. Räystäät lyhenevät töpön näköisiksi, jos seinän paksuus kasvaa reilusti ulospäin. Myös ikkunat jäävät kovin syvälle paitsi, jos ne uusitaan ja asennetaan ulommaksi. Rönkön tuoreen ajatuksen mukaan eristettä voi lisätä lähes aina 70 mm ulkonäön suuremmin kärsimättä.

Seinän paksuuden kasvaessa myös sokkeli jää syvälle. Siihen Pekka Rönköllä on yksinkertainen lääke. Sokkelin ulkopintaan lisätään eristekerros. Sen voi pinnoittaa laastilla ohjeita noudattaen, olipa eristeenä käytetty levyvillaa tai muovieristettä.

Sokkelin lisäeristämisen hyödyt ovat merkittäviä myös lämpötaloudellisesti eikä vain esteettisesti. Se on monesti ainoa tapa kohentaa alapohjan eristystä. Kun eriste vielä nostetaan hieman sokkelin ja seinärakenteen rajakohdan yläpuolelle, lattianrajan tiiviys paranee reippaasti.

Sisäpuolelle sittenkin

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää usein sisäpuolinen lämmöneristäminen ilman kallista julkisivujen uusimista. Varsinkin tiiliverhotuissa ja kivirakenteisissa taloissa lisäeristyksen toteuttaminen ulkopuolelle on kallis, monivaiheinen ja jopa mahdoton toimenpide.

Seinärakenteen tyyppi vaikuttaa valittuun lisäeristystapaan. Vaihtoehtoja ja tarkempia ohjeita löytyy eristevalmistajien nettisivuilta.

Villaeristeitä käytettäessä vanha sisäverhous ja höyrynsulku poistetaan. Uudet koolaukset naulataan vanhojen koolausten päälle tai poikittain valitun sisäverhouksen mukaan. Välit täytetään kokonaan villalla. Seuraavaksi kiinnitetään höyryn- tai ilmansulku. Saumat teipataan ja liittymät kattoon ja viereisiin seiniin tiivistetään. Lopuksi asennetaan sisäverhous, esimerkiksi levyt tai paneelit.

Vanhoja, pintaan asennettuja sähköjohtoja ja -rasioita ei saa jättää eristeen sisään Myös vesi- ja lämmitysputkistot on paras asentaa uudelleen sisätilaan seinärakenteiden ulkopuolelle.

Sisäpuoliseen eristämiseen on kehitetty vaihtoehdoiksi muovieristeitä. Niissä on monia hyviä ominaisuuksia: Hyvä eristysteho – jo muutaman sentin paksuinen levy riittää. Tiivis eristys – erillistä ilman- tai höyrynsulkua ei tarvita. Muovieristeitä on myös helppo työstää sahalla tai terävällä veitsellä.

Muovieristeillä on helppo toteuttaa myös kylmän ullakkotilan lämmöneristäminen. Tehokkaan eristyskyvyn ansiosta eristepaksuudet ovat huomattavasti pienemmät kuin villaeristeitä käytettäessä. Ullakkotilaan jää enemmän korkeutta ja hyötytilaa. Lämmöneristeiden asentaminen on helppoa ja nopeaa. Se onnistuu hyvin ohjeiden avulla ilman aiempaa kokemusta rakentamisesta.

Jo vuosikymmenien kokemus

SPU-lämmöneristeet valmistetaan polyuretaanista, joka on tunnetaan vaativien kohteiden korkealuokkaisena lämmöneristeenä jo noin 40 vuoden ajalta. Jokainen tuotesovellutus ja käyttöalue asettavat materiaaleille omat vaatimuksensa. Sen vuoksi SPU Systems Oy on kehittänyt erikoistuotteet ja asennusmenetelmät eri käyttötarkoituksiin.

Vanhojen rakennusten lisälämmöneristämiseen SPU-eristelevyt soveltuvat erinomaisesti. Yksinkertaisimmillaan vanhaan ulkoseinään voidaan asentaa vain 30 mm:n paksuinen eristelevy rungon sisäpuolelle lisäeristeeksi ja höyrynsuluksi. Jo se parantaa merkittävästi talon energiataloutta, sillä polyuretaani on tehokkain lämmöneriste. Laajamittaisimmissa korjauksissa ulkoseinän kaikki eristeet vaihdetaan. Silloin vanhan rakennuksen seiniin muodostuu helposti nykymääräysten mukainen matalaenergiarakenne.

SPU-eristelevyjen asentaminen on helppoa ja työvirheiden riskit ovat vähäiset. Eristelevyt työstetään oikeisiin mittoihinsa asennusohjeiden mukaisesti ja kiinnitetään saumavaahdolla runkorakenteisiin. Myös eristelevyjen väliset ponttisaumat vaahdotetaan aina saumavaahdolla. Erillisiä höyrynsulku- tai tuulensuojakerroksia ei tarvita ja rakenteesta muodostuu ilmanpitävä, mikä on alhaisten lämpöhäviöiden kannalta ehdottoman tärkeä ominaisuus.

Tilaa säästävä yläpohjaeriste

SPU-eristeet soveltuvat erinomaisesti yläpohjien lämmöneristämiseen rakennuksen iästä tai alkuperäisistä rakenteista riippumatta. Yläpohjan rakenne on toteutettavissa monella eri tavalla ja eristelevyjen paksuus voidaan valita sen mukaan, minkälaista eristyskykyä rakenteelta edellytetään tai kuinka paljon tilaa eristekerrokselle on käytettävissä.

Eristelevyt työstetään oikeisiin mittoihinsa asennusohjeiden mukaisesti ja kiinnitetään saumavaahdolla yläpohjan rakenteisiin. Myös eristelevyjen väliset ponttisaumat vaahdotetaan aina saumavaahdolla. Erillisiä höyrynsulku- tai tuulensuojakerroksia ei tarvita. Rakenteesta muodostuu oikeaoppinen ja ilmanpitävä.

40 mm riittää 

Finnfoam valmistaa 40 mm:n paksuista Saneerauslevyä, joka on tarkoitettu sisäpuoliseen lämmöneristämiseen. Eristelevyt kiinnitetään 20 x 50 mm:n puulistoilla, jotka sopivat levyn reunoissa oleviin uriin. Eriste tavallaan puristetaan saumoistaan vanhan seinän ja listan väliin. Sauman tiiviyttä voidaan parantaa saumavaahdolla tai saumausmassalla. Eristyksestä tulee yhtenäinen ilman kylmäsiltoja.

100x130_liseristys_3.jpgSisäverhouslevyt tai paneelit kiinnitetään listoihin. Rakenne vie vähän tilaa ja on tiivis. Lisäksi se sallii puurakenteiden elämisen ja parantaa seinän kosteusteknistä toimivuutta. Saumavaahdolla tiivistetään ala- ja yläreunat sekä läpiviennit. Uudesta seinästä tulee yhtenäinen ja tiivis - ei kylmiä nurkkia eikä vetoa.

Saneerauslevyllä ulkoseinän eristyskyky paranee noin 30 prosenttia. Vanhoissa taloissa, joissa huokoista eristettä on usein vain kymmenisen senttiä, eristyskyky voi nousta jopa 50 prosenttia. Parannus saattaa olla enemmänkin, sillä myös rakenteen tiiviys kohenee. Puurunkoisen talon vuotoluku on keskimäärin neljä. Kun vuotoluku alenee tiivistyksen ansiosta yhteen, pientalon energiankulutus putoaa jopa 15 prosenttia pelkästään tiiviyden ansiosta.


Teksti Hannu Hotakainen Kuvat ja piirrokset valmistajien Copyright www.hannuh.fi