Hae sivuilta

Ilmanvaihdolla viihtyisyyttä

Hyvää ilmanvaihtoa ei edes huomaa, mutta huono tuntuu nenässä ja olossa. Määräysten mukaan sisäilman pitäisi vaihtua kokonaisuudessaan kahdessa tunnissa – jatkuvasti.

180x124_ilmanvaihto.jpg

Ilmanvaihto voidaan toteuttaa monella tavalla. Yksinkertaisin on painovoimainen ilmanvaihto. Siinä hormeja tai pystyjä kanavia pitkin poistetaan lämmintä ilmaa käyttäen hyväksi fysiikan lakia – lämmin ilma pyrkii ylöspäin, jolloin hormiin muodostuu pystyvirtaus.

Painovoimaisen ilmanvaihdon teho on lähes aina riittämätön. Esimerkiksi kesällä virtaukset saattavat tyrehtyä kokonaan, jos ulkona ilman lämpötila on korkeampi kuin sisällä. Myös huonekohtainen ilmanvaihdon säätäminen on mahdotonta.

Koneellisessa poistoilmanvaihdossa sisäilmaa puhalletaan tai imetään ulos kanavia pitkin. Sisätiloihin syntyy lievä alipaine, ja poistettu ilma korvautuu venttiilien kautta tulevalla ulkoilmalla. Usein talo on kuitenkin hieman hatara, ja korvausilmaa tunkeutuu sisään rakenteiden vuotokohdista hallitsemattomasti ilman säätömahdollisuutta. 

Järjestelmän hyvänä puolena on kohtuullinen hinta. Hyvinkin toteutettuna se kuitenkin haaskaa lämpöenergiaa. Määräysten mukaisesti toimiva ilmanvaihto puhaltaa taivaan tuuliin koko talon lämpimän sisäilman toistakymmentä kertaa vuorokaudessa.

Järkevää säästöä

Vuoden 2003 loppupuolella astuivat voimaan tiukentuneet uudisrakennusten ilmanvaihtoa koskevat määräykset. Niiden mukaan sisäilman on vaihduttava kokonaisuudessaan kahdessa tunnissa.

Tiiviit, hyvin eristetyt talot tarvitsevat entistä vähemmän lämmitysenergiaa. Samaan aikaan sisäilman hyvä laatu edellyttää kunnollista ilmanvaihtoa. Lopputuloksena on ilmanvaihdosta johtuvan energiankulutuksen suhteellisen osuuden reipas kasvu.

Käytännössä uusien talojen ilmavaihtolaitteistoissa tarvitaankin aina lämmön talteenottojärjestelmä. Sen avulla poistoilmasta pitää saada talteen lämpöenergiaa vähintään 30 prosenttia ilmanvaihdon aiheuttamasta lisälämmöntarpeesta.

Lämmön talteenotolla varustetussa ilmanvaihtojärjestelmässä tulo- ja poistoilma kulkevat kanavia myöten. Poistoilmasta lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimessa. Sillä lämmitetään tuloilmaa, jolloin suuri osa lämpöenergiasta saadaan palautettua takaisin sisätiloihin.

Järjestelmän toimintaa pystyy säätämään huonekohtaisesti. Ilmanvaihtoa saa tehostettua tai vähennettyä tarpeen mukaan.

Ilmanvaihtolaite sijoitetaan tekniseen tilaan. Ellei sellaista ole, kodinhoitohuone, vaatehuone tai tilava tuulikaappi sopii laitteen sijoituspaikaksi vallan hyvin. Laitteet ovat mitoiltaan yleensä sellaisia, että ne mahtuvat hyvin komeroiden yhteyteen.

Ilma poistetaan katolle johdetun putken kautta. Tuloilma otetaan seinään sijoitetun venttiilin kautta talon itä- tai pohjoissivulta, jotta ottoilma on mahdollisimman viileää kesäaikana.

Putket vedetään yläpohjan rakenteissa tai piilotetaan alaslaskettujen sisäkattojen taakse. Putket kannattaa asentaa lämpimiin tiloihin aina, kun se on mahdollista. Silloin niitä ei tarvitse eristää eikä ilman- tai höyrynsulkua puhkota monilla läpivienneillä.

100x70_ilmanvaihto.jpg

 

 

Markkinoille on tullut muovisia ilmanvaihtokanavia, joiden liittäminen sujuu lähes ilman työkaluja. Kipinävaara poistuu, kun ne voi katkaista tavallisella tiheähampaisella sahalla.

 

 

 

 

Äänenvaimentimilla varmistetaan järjestelmän äänetön toiminta. Tehokkaasta ilmanvaihtojärjestelmästä näkyvät kodissa vain siistit tulo- ja poistoilmaventtiilit.

Keittiön liesituuletinta ei kytketä ilmanvaihtojärjestelmään. Sille asennetaan oma poistokanava suoraan katolle.

Huipputekniikkaa

Ilmanvaihtolaitteen koko ja teho määräytyvät asunnon pinta-alan mukaan. Olennaisia arvoja ovat maksimi-ilmavirta ja puhaltimien ottotehot. Säätimet voivat olla sijoitettuina itse laitteeseen, ohjauskeskukseen tai liesikupuun. Saatavilla on myös elektronisia kaukosäätimiä.

Suodattimet poistavat tuloilmasta siitepölyn ja muut likahiukkaset. Myös poistoilma voidaan suodattaa.

Tuloilmaa esilämmitetään poistoilmasta talteen otetulla lämmöllä. Kylmimpinä aikoina se ei kuitenkaan riitä, vaan lisäksi tarvitaan jälkilämmitystä. Se hoidetaan laitteeseen sijoitetulla sähkövastuksella tai vesikeskuslämmitykseen liitetyllä kennostolla.

Kesällä lämmön talteenotto voidaan ohittaa, jolloin asuntoon saadaan mahdollisimman viileää raitista ilmaa.

Säätö ja huolto tärkeää!

Ilmanvaihtojärjestelmä on säädettävä käyttöön otettaessa. Vain siten se saadaan toimimaan oikein. Ilmanvaihtosuunnitelmassa on määritelty jokaiselle tulo- ja poistoilmaventtiilille ilmavirran litramäärät. Sen mukaisesti ammattimies tekee mittaukset ja säätää venttiilit oikeisiin asentoihin.

Säännöllinen huoltokin on tärkeää. Suodattimet puhdistetaan tai vaihdetaan laitteen huolto-ohjeiden mukaisesti. Myös putkistot pitäisi nuohota aika ajoin.

Teksti Hannu Hotakainen Kuvat Anja Tuomi Copyright www.hannuh.fi