Hae sivuilta

Ilmanvaihdon päivitys

Oireita oli ilmennyt jo muutaman vuoden ajan. Ikkunat uusimalla ja lämmitysjärjestelmän perushuollolla tilanne parani huomattavasti. Mutta sisäilman laatu tuntui vain entisestään heikentyneen uusien tiiviiden ikkunoiden ja ulko-oven myötä. Niinpä vaiva päätettiin korjata ilmanvaihtojärjestelmän perusteellisella uusimisella.


180x124_ivaihtopiirros.jpg

Asiantuntijoilla vahvistettu ideatiimi mietti ilmanvaihtoputkille kekseliäät kulkureitit. Remontin valmistuttua vain tulo- ja poistoilmaventtiilit kielivät uudesta tehokkaasta ilmanvaihtojärjestelmästä.

 Puutteellinen ilmanvaihto tuntui nenässä ja olossa. Painovoimaisena se ei selvinnyt alkuunkaan tehtävästään. Pystyjä hormeja pitkin ilmaa poistettiin fysiikan lakia noudattaen. Lämmin ilma pyrkii ylöspäin, jolloin syntyy pystyvirtauksia. Etenkin kesällä virtaukset saattoivat tyrehtyä kokonaan, kun ulkona lämpötila oli jopa korkeampi kuin sisällä. Virtaussuunta muuttui päinvastaiseksi.

Korvausilmaa oli saatu hallitsemattomasti ikkunoiden ja ovien raoista. Mutta sekin väheni olemattomiin talon tiiviyden parannuttua remontin myötä.

Ensin tuli mieleen turvautua koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Sisäilmaa imettäisiin ulos kanavia myöten katolle sijoitetun huippuimurin avulla. Sisätiloihin syntyisi lievä alipaine, jolloin poistetun ilman tilalle saataisiin korvausilmaa venttiilien kautta. Jokaiseen huoneeseen tarvittaisiin raitisilmaventtiili, isompiin parikin.

Järjestelmän hyvänä puolena nähtiin kohtuullinen hinta. Heikkoja ominaisuuksiakin löytyi. Lämpöenergiaa haaskautuisi, kun määräysten mukaisesti toimiva ilmanvaihto puhaltaisi taivaan tuuliin koko talon lämpimän sisäilman toistakymmentä kertaa vuorokaudessa. Lisäksi asumisen mukavuus kärsisi, kun korvausilma tulisi sisälle lämmittämättömänä.

Lämmityskulujen hillitsemiseksi kenties syntyisi kiusaus vähentää ilmanvaihtoa. Lopputuloksena olisi jälleen sisäilman huono laatu ilmanvaihtojärjestelmän uusimisesta huolimatta.

Päätös kypsyi

Lopulta päätettiin toteuttaa hyvin suunniteltu, lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Poistoilman lisäksi myös tuloilma siirretään talon eri osiin kanavia myöten. Suodattimien avulla tuloilma saadaan puhtaaksi siitepölystä ja likahiukkasista. Myös poistoilma voidaan suodattaa.

Poistoilmasta lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimella. Sillä lämmitetään tuloilmaa, jolloin suuri osa lämpöenergiasta palautuu takaisin sisätiloihin. Kylmimpinä aikoina tuloilmaa lämmitetään lisäksi laitteeseen sijoitetulla sähköpatterilla tai vesikeskuslämmitykseen liitetyllä kennostolla. Kesällä lämmön talteenotto voidaan ohittaa, jolloin asuntoon saadaan mahdollisimman viileää raitista ilmaa.

Valintaa helpotti asiantuntijan vakuuttelu, että laitteiston ja kanavien asentaminen sujuu hyvin vanhaankin taloon. Kekseliäisyydellä ja hyvillä ohjeilla ilmakanavat saa sijoitettua komeroiden yläsokkeleihin ja alaslaskettujen sisäkattojen taakse.

Putket voi piilottaa myös koteloihin, jotka naamioidaan seinä- ja kattopintojen mukaisiksi. Vaihtoehtoisesti koteloista rakennetaan näkyviä sisustuselementtejä listojen, tapetin tai maalipinnan avulla. Esimerkiksi katon poikki kulkeva jämäkän näköinen palkki saattaa kätkeä sisälleen ilmanvaihtokanavan.

Samalla kotelointien ja uusien alaslaskettujen kattojen yhteydessä pystyy toteuttamaan mielenkiintoisia valaistusideoita käyttämällä upotettavia halogeenivalaisimia. Kaapelit ja johdot kulkevat koteloissa sulassa sovussa kanavien kanssa.

Sanoista suunnitelmiin

Talon pohjapiirrokset levitettiin pöydälle ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelua ja toteutusideoiden pohdintaa varten. Asiantuntijaksi saatiin Vallox. Kokenut timpuri ja talon asukkaat olivat hyvänä apuna ideatiimissä.

Ensitöiksi etsittiin sopiva paikka ilmanvaihtokoneelle. Yksimielisyys saavutettiin nopeasti. Vaatehuoneesta raivataan tarvittava tila. Suuren suuri sen ei tarvitsekaan olla, kun laitteen leveys on vain 60 senttiä, syvyyttä ja korkeutta vielä hieman vähemmän. Ilmanvaihtokojeen ja äänenvaimennusosan muodostama paketti on vain 120 senttiä korkea.

Raitis ilma otetaan ulkoa seinän alaosasta. Käytetty ilma, josta ilmanvaihtokone on ottanut lämmöt talteen, johdetaan putkea myöten katolle. Jos yläpohjan ja vesikaton puhkaisu osoittautuu kovin hankalaksi, poistoilma voidaan johtaa ulos myös seinän yläosasta. Silloin on kiinnitettävä erityistä huomiota putken päähän tulevaan venttiiliin. Sen pitää ohjata käytetty ilma pois seinän vierestä.

100x70_ivaihtoet2.jpg

 

 

Eteisen ja aulan kattoa lasketaan alaspäin putkiston asentamisen jälkeen. Tekniikka jää piiloon uuden katon taakse. Samalla myös valaisimet uusitaan ja upotetaan kattoon.

 


 

 

Aulaan ja eteiseen rakennetaan uusi alaslaskettu katto. Ilmanvaihtoputkisto piiloutuu sen taakse. Keittiössä kanavat kulkevat ikkunaseinän vieressä seinäkaappien yläsokkelissa. Ikkunan kohdalla putket peitetään kotelolla, johon saadaan upotettua uudet halogeenivalaisimet. Valo lankeaa kätevästi alapuolella olevalle työtasolle.

 

100x70_ivaihtoph.jpg

 

Onneksi pesuhuoneen ja saunan huonekorkeus on sama kuin muuallakin. Nyt siitä voidaan huoletta nipistää viitisentoista senttiä, jolloin putket kulkevat alaslasketun katon uumenissa.

 

 

 

 

 

Takkahuoneessa putket koteloidaan. Pesuhuoneen ja saunan alkuperäiset katot ovat korkealla, joten uusi alaslaskettu katto kätkee putket näppärästi. Lauteiden alle vedettävä pystyputki piilotetaan saunan nurkkaan rakennettavan vinon kulman suojaan.

Sittenkin yksinkertaista

Raitis ilma tuodaan lasten makuuhuoneisiin ovien yläpuolelle asennetuista venttiileistä. Olohuoneen tuloventtiili sijoitetaan aulaan johtavan oviaukon yläpuolelle. Aikuisten makuuhuoneeseen ilma tulee takkahuoneen puolelta johdetun kanavan kautta. Takkahuoneeseen raitisilma työntyy takan sivuitse. Saunassa tuloilma johdetaan kiukaan yläpuolelle seinään koteloidussa kanavassa.

100x70_ivaihtowc.jpg

 

 

Wc:n nykyinen katolle johtava tuuletusputki jää historiaan, kun remontin jälkeen ”likainen” ilma poistetaan koneellisesti.

 

 

 

 

Käytetty ilma poistetaan ”puhtaista” tiloista ”likaisten” tilojen kautta. Käytännössä se tarkoittaa, että poistoventtiilit sijoitetaan wc-tilaan, vaatehuoneeseen, pesuhuoneeseen ja saunaan.  Niiden kautta poistuu makuuhuoneiden, aulan, eteisen ja takkahuoneen käytetty ilma. Sen varmistamiseksi ovien alla täytyy olla raot.

100x70_ivaihtok.jpg

 

 

Liesituuletin puhaltaa käryt jatkossakin putkea myöten suoraan katolle. Ilmanvaihtojärjestelmään sitä ei edes saa liittää.

 

 

 

 

 

Keittiön ikkunaseinälle tulee yleispoisto. Sen kautta myös olohuoneen ja ruokailutilan käytetty ilma saadaan poistettua. Liesituulettimella on oma putki suoraan katolle kuten ennenkin.

Hämmästyttävän helppoa

Ilmanvaihtokanavat ovat olleet perinteisesti kierresaumattua teräsputkea. Kulma-, haaroitus- ja supistuskappaleissa on nykyisin asentamista helpottavat kumitiivisteet. Lämpimissä sisätiloissa kanavia ei tarvitse eristää. Valmista tulee nopeasti, ja kanavisto sopii pieneen tilaan.

Teräsputkien rinnalle on kehitetty muoviset ilmanvaihtoputket. Sisäpinnaltaan sileiden putkien materiaalina on antistaattinen ja epäpuhtauksia hylkivä polypropeeni. Niitä voi työstää tavallisella pienihampaisella sahalla siististi sisätiloissakin. Putkiston osat liitetään toisiinsa tiiviisti ilman työkaluja.

Venttiilien ei tarvitse olla tavanomaisen pyöreitä. Tyylikkäästi muotoillut modernit venttiilit voi sijoittaa reilusti myös näkyville paikoille.

Hyvä ilmanvaihto on äänetön, joten äänenvaimentimia ei saa unohtaa! Sellaiset tarvitaan sekä tulo- että poistoilmakanaviin. Erillisten vaimentimien tilalla voi käyttää äänenvaimennusosaa, joka liitetään suoraan ilmanvaihtokoneen yläpuolelle. Yhdessä ne muodostavat siistin ja vähän tilaa vievän kokonaisuuden. 

Säädä ja huolla

Vaikka nykyaikainen ilmanvaihtojärjestelmä on varsin yksinkertainen toteuttaa, kannattaa sen suunnittelussa turvautua ammattiapuun. Ilmanvaihdon toimivuuden kannalta on tärkeää, että kanavien koko sekä poisto- ja tuloilmojen määrät mitoitetaan oikein. Käyttöönoton yhteydessä ammattimies tekee mittaukset ja säätää venttiilit oikeisiin asentoihin.

Säännöllinen huoltokin on tärkeää. Ilmanvaihtojärjestelmä ei voi toimia moitteettomasti loputtomiin ilman huoltoa ja säätöjen tarkistuksia. Suodattimet on puhdistettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa vaihdettava uusiin. Putkistot pitäisi nuohota kymmenen vuoden välein.

Teksti, piirros ja kuvat Hannu Hotakainen Copyright www.hannuh.fi